1.
Tulia, tulvia.
maan, tien ojissa valuu sulaa, verivirtana vaeltaa
kohti, päin.
Lumi hukkuu uomaan, pitää reunasta kiinni
terävin sormenpäin, antaa periksi,
jakautuu.
Kuka antaa periksi? Minä olen
myyrä valumassa vesimassan tahdottomana kavaljeerittarena.
Poskia hohkaa lämpö, ei sulaksi saa
jäsenet täyttyvät vedellä ja muodot
pehmenevät.
Tulia, tulvia.
Kevät kuljettaa
heikkoja kohti ulappaa.
_____________________________________
2.
Tulia, tulvia.
pellolla uinuu muuttolintu, siivet vielä
matkasta kipeät.
Kulo valuu kurjen nokkaan, polttaa pesän alta,
kahmaisee.
Lammikossa tuli sammuu, nyökkää valjulle maalle,
huljuttaa puhtaaksi kädet.
Musta joki muuttaa suuntaa, alava maa palaa
kaskeksi.
Tulia, tulvia.
Tuhkassa kurki itkee
koti-ikävää.