1.

Tulia, tulvia.

maan, tien ojissa valuu sulaa, verivirtana vaeltaa

kohti, päin.

Lumi hukkuu uomaan, pitää reunasta kiinni

terävin sormenpäin, antaa periksi,

jakautuu.

Kuka antaa periksi? Minä olen

myyrä valumassa vesimassan tahdottomana kavaljeerittarena.

Poskia hohkaa lämpö, ei sulaksi saa

jäsenet täyttyvät vedellä ja muodot

pehmenevät.


Tulia, tulvia.

Kevät kuljettaa

heikkoja kohti ulappaa.


_____________________________________


2.

Tulia, tulvia.

pellolla uinuu muuttolintu, siivet vielä

matkasta kipeät.

Kulo valuu kurjen nokkaan, polttaa pesän alta,

kahmaisee.

Lammikossa tuli sammuu, nyökkää valjulle maalle,

huljuttaa puhtaaksi kädet.

Musta joki muuttaa suuntaa, alava maa palaa

kaskeksi.


Tulia, tulvia.

Tuhkassa kurki itkee

koti-ikävää.